Vuosi 2017 oli uusien alkujen vuosi

Olen koettanut lyödä kirjoihin ja kansiin vuoden 2017 tapahtumia ollakseni valmiimpi jälleen tulevaan vuoteen. Tehtävään tarttuminen on tuntunut vaikealta ja en selvästi ole samalla tavalla saanut asioita jo valmiiksi jäsenellyksi kuin aiemmin, toisaalta tähän vuoteen on myös mahtunut hyvin paljon asioita niin tämä ei ole ihme. Aion nyt kuitenkin yrittää.

Vuosi 2017 alkoi suurella muutoksella, kun aloitin uudessa työssä vuoden alussa. Olen onnellinen, että olin aiemmin tehnyt päätöksen etsiä uusia haasteita. Vuosi Solitassa on antanut paljon uusia näköaloja. Ensimmäiset neljä kuukautta opin jatkuvasti uutta, uusia lähestymistapoja asioihin joiden parissa olin tehnyt pitkään töitä, uutta organisaatiota ja ihmisiä. Joka käänteessä eteen on tullut toinen toistaan hienompia tyyppejä, jotka ovat kiistattomia osaajia ja edelläkävijöitä tekemisessään. Olen saanut työskennellä roolissa, jossa olen päässyt haastamaan omaa ajattelua, asiakkaan liiketoimintaa ja omaa organisaatiota sukeltamaan yhä syvemmälle uusien asioiden äärelle.

Sain ennen työpaikan vaihtoa myös opintoni viimeisteltyä ja lopulta myös taiteen maisterin tutkinnon vuoden alussa valmiiksi. Tämä sulki pitkään sekavassa ja keskeneräisessä vaiheessa olleen polun. Mutta voin vain todeta, että matka on ollut satakertaisesti tärkeämpi kuin määränpää. Ja kun tätä matkaa tuli tehtyä sellaisella pyhiinvaelluksen hartaudella kuin kohdallani kävi sen jokainen askel on tuonut valtavasti. Aiheet, työskentelytavat ja menetelmät joihin opintojen varrella olen päässyt syventymään ovat suuri voimavara jokapäiväisessä työssä. Muotoiluosaamisen ja -ajattelun sekä teknologian soveltavan käytön arvostus on korkealla tämän päivän digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Keväällä asetin itseni voimavaroja mittaavaan tilanteeseen ja asetuin ehdolle kunnallisvaaleissa. Edellisestä talvesta lähtien oli tehty strategista työtä vaalien valmistelun ja suunnittelun osalta. Tavallaan olin päättänyt tästä ja monista tulevista projekteista jo tuossa vaiheessa, mutta keväällä ymmärtäessäni tilanteen uuden työn ja vaalien sovittamisesta yhteen perhe-elämän vaatimusten kanssa vaati kokonaisuus tarkkaa suunnittelua. 

On sanomattakin selvää, että perhe ja parisuhde ovat minulle tärkeimmät asiat elämässä. On myös kuitenkin niiden tuoman tuen ja vahvuuden ansiota, että nämä kaikki asiat on saatu sovitettua yhteen.

Vaalit olivat vihreille menestys Espoossa. Tulokset olivat odotusten mukaisia ja itseasiassa tavoitteesta mentiin jopa ylitse. Mukana vaaleja tekemässä oli myös huikea porukka, jonka kanssa voidaan jatkaa maailman parantamista tulevina vuosina. Minua on todella onnistanut ihmisten suhteen, kun saan töissä ja vapaa-ajalla tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat motivoituneita, intohimoisia ja joilla on tavoitteet korkealla. 

Luottamuspaikoista käytyjen neuvotteluiden myötä aloitin kesäkuussa työt kaupunginhallitusryhmässämme, kaupungin hallituksen varajäsenenä, tila- ja asuntojaoston jäsenenä ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenenä. Nyt olen päässyt jo yhden kaupunginhallituksen kokouksen osallistumaan. Erityisen innoissani olen työstä, joita saan tehdä Tiina Elon kanssa tila- ja asuntojaostossa. Toimialalla Espoon kaupungin tavoitteet ovat kunnianhimoisia - tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa Espoon tiloissa ei ole sisäilmaongelmia ja seuraavan 10 vuoden aikana näihin tarkoituksiin investoidaan lähes miljardi euroa. Samalla olen ymmärtänyt miten etuoikeutettu tilanne Espoossa on, kun kaupungissa voidaan investoida tilojen terveyteen ja satsata korjauksiin. Paljon on kuitenkin tekemistä, jotta investoinnit kohdistetaan oikein ja toimialan palvelutoiminta sekä prosessit saadaan jouheviksi. Koen, että näihin asioihin investoitu aika luottamushenkilönä palvelee suurta joukkoa espoolaisia. 

Haikein mielin jätin vuoden vaihteessa taakse kulttuurikenttään liittyvän luottamustehtävän Espoon kaupunginteatterisäätiön hallituksessa, mutta odotan innolla seuraavan tehtävän alkamista Frame-säätiön hallituksessa. Espoon teatterissa tuotiin näyttämötaidetta maailmalta, seuraavassa tehtävässä viedään kuvataidetta Suomesta maailmalle.

Kaiken kaikkiaan syksyllä keskeistä oli palautuminen kiivaasta alkuvuodesta, kiinnostavien hankkeiden käynnistäminen ja edistäminen asiakkaiden kanssa sekä perehtyminen uusiin tehtäviin politiikan alueella. Minulle syksy osoitti miten tärkeää on palautumiseen panostaminen ja kiitollisuus siitä, että olin panostanut edellisen vuoden aikana harjoitteluun. Tulevan vuoden aikana keskeisessä roolissa tuleekin olemaan valmistautuminen edessä odottaviin haasteisiin kuntoilun muodossa. Vuoden lopussa aloin mittaamaan unen laatua, aktiivisuutta ja palautumista järjestelmällisesti ja uskon tämän tuovan minulle mahdollisuuden käsitellä mahdollisia tulevia kuormitustilanteita entistä paremmin. 

Vuoden loppu oli asiakastyön osalta kiivasta aikaa ihan loppumetreille saakka. Vuoden lopussa minut valittiin myös Espoon vihreiden puheenjohtajaksi ja tehtävä on alkanut vuoden vaihteessa. Vuoden lopussa päästiin juhlistamaan myös puolison valmistumista teatteri-ilmaisun ohjaajaksi ja yhteistä 12. hääpäiväämme. 

Muistan vuoden 2017 alussa lukeneeni, että 2017 on alkuluku. Tähän ajatukseen palaan myös vuoden lopussa. Alkuluku se todellakin oli minullekin, monta pitkään auki ollutta ovea suljettiin hyvillä mielin ja uusia alkuja avattiin monella elämän osa-alueella. Vuosi oli yhtäältä myös uuden oppimisen vuosi ja on ollut siinä mielessä myös erittäin antoisa tulevaisuutta ajatellen. Uusia omaksuttuja tietoja, taitoja ja kykyjä tulee pystyä soveltamaan tulevaisuudessa - näin oppiminen voi luoda pohjaa kasvulle ihmisenä. 

Vuoden 2018 alussa olen yhtä odottavainen kuin vuotta aiemmin. Joulun pyhien ja vuoden vaihteen aika kului perheen ja ystävien kanssa akkuja ladaten pohjoisessa. Nyt vuoden alussa olen virittäytynyt pieneen roolin muutokseen työssä ja Espoon vihreiden toiminnan kehittämiseen. Uskon rytmin olevan edelliseen vuoteen verrattuna tasaisempi. Itsensä toteuttaminen työssä ja harrastuksissa tapahtuu erityisesti luovuuden, tietojen ja taitojen soveltamisen muodossa. 

Tasapainoinen arki rakentuu siitä, että perhe on keskiössä. Yhteinen harrastaminen perheen kanssa tuo vastapainon ja rakentaa merkityksiä. Se tarkoittaa meille usein yhteistä ulkoilua ja luonnossa liikkumista.

Asiakkaiden rohkeus panostaa digiin lähtee aina toimittajasta

Suomalaisten yritysten rohkeus panostaa digitaalisiin kanaviin ja digitalisaation mahdollisuuksia loistaa poissa olollaan, lausui Googlen Antti Järvinen eilisessä Hesarissa (HS 11.1.2017). Olen tunnistanut saman työssäni, vaikeutena saada vietyä ilmiselvästi liiketoimintaa tehostavia ja yrityksessä syntyneitä ideoita kaupallistavia käytäntöön. Kirjasin ajatuksia siitä mistä tämä voisi johtua. 

Ihan ensimmäiseksi tulee katsoa peiliin. Digialan toimittajat eivät varmastikaan ole onnistuneet kuvaamaan investointien tarjoamia hyötyjä riittävän selkeästi. Ymmärretäänkö asiakkaan liiketoimintaa riittävästi, että pystytään tarjoamaan heidän ongelmiinsa varmasti toimivia ratkaisuja?  Arvaaminen ei auta, vaan pitää pyrkiä ymmärtämään. Uusien liiketoiminta- ja palvelumallien osalta tosin digialalta saattaa löytyä parempi osaaminen.

Mobiilikäyttäjien määrä kertoo onko yrityksellä syytä huoleen

Yrityksiä soimataan siitä, että ne eivät panosta digiin. Asiakaskäyttäytyminen siirtyy kokoajan vahvemmin digitaalisiin kanaviin ja yhä nopeammin uusiin kanaviin sen sisällä. Asiakkaat vain ovat liian nopeita. Huono tekosyy. Todennäköisesti se, että yrityksen liikenteestä yli 50% tulee mobiilin kautta on ensimmäinen signaali, joka saa toimintaa aikaiseksi. Ja se hetki on about nyt. Ja jos ei ole, yrityksessä on itseasiassa vielä enemmän syytä huoleen. Tarkistapa oman yrityksesi tilanne, kuinka moni asiakkaista käyttää verkkopalveluita mobiilisti?

Jokainen meistä on ollut osallisena keskusteluissa, joissa itse tai joku läheisemme ihmettelee miksi aukioloaikaa ei löydy tai miksi jotain asiakkuuteen vaikuttavaa toimintaa tai asiointiprosessin vaihetta ei voi toteuttaa digitaalisissa kanavissa, vaikka se on jo asiakkaan oletus. Kuluttajien verkon käyttöön liittyvät arkea helpottavat haaveet ja vavahduttavat unelmat toteutuvat vielä huonosti. Eipä silti, ei bisnespuolenkaan järjestelmien käytössä ilakoida, vaan pikemminkin pidätellään tunteita, tämän tietää jokainen matkalaskuja tai muita taloushallinnon järjestelmiä käyttänyt.

Rohkeuden puute johtuu pelosta

Vuosikymmenen saimme seurata Nokian menestystarinaa, ilmeisesti kuitenkaan ymmärtämättä missä yritys todella onnistui. Ja oikeastaan juuri Internetin aiheuttama kuluttajakäyttäytymisen muutos kaatoi senkin menestystarinan. Onko tämä aiheuttanut piilevää pelkoa digiin yrityskentässä?

Ja jos katsotaan kokonaisuutta, ehkä koko taantuman takana on tämä kulttuurinen muutos, jonka sisäistäminen ja tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on kestänyt meille suomalaisille liian kauan. Olemme menestyneet verkkojen ja Internetin saatavuuteen keskittyneen teknologian kehityksessä, mutta olemme epäonnistuneet kehittämään verkkoa hyödyntäviä palveluja ja niitä hyödyntävää liiketoimintaa. Kuluttajatasolla kuitenkin tapahtuu se liiketoimintaan eniten vaikuttava liikehdintä. 

Kaikki on toisaalta vasta alussa. Internet tuli arkeemme vain 20 vuotta sitten. Autoteollisuudella kesti 100 vuotta keksiä ohjauspyörä, joten ei vielä olla paniikissa. Mikäli yrityksen liiketoiminta ei vielä ole pohjautunut digitaalisiin kanaviin se tarvitsee kumppanin uuden liiketoiminnan rakentamiseen. 

Seuraava murros tapahtuu perinteisillä teollisuuden aloilla

Helposti voisi väittää, että väestörakenne on vaikuttanut suomalaisten yritysten nopeuteen siirtyä hyödyntämään digitaalisten työkalujen käyttöä. Samaan aikaan kun IT-ala vihdoin alkaa toipua kuplan aiheuttamasta krapulasta avautuu mahdollisuus, kun liiketoimintajohto ja johtoryhmä taso yrityksissä on hiljalleen nuorentumassa. Näidenkin tekijöiden myötä on aina vain selvempää, että seuraava iso murros tapahtuu perinteisillä teollisuuden aloilla. Seuraavalle sukupolvelle, kasarin lapsille, lähtökohta on digissä. 

Tämä näkyy muun muassa siinä, että datan hyödyntäminen liiketoiminnan johtamisessa on useimpien liiketoimintojen kehittämisen lähtökohta. Kilpailuvaltiksi on kehittynyt yritysten kyky hyödyntää dataa. Tiedolla johtaminen ja yhä reaaliaikaisemmin bisnekseen vaikuttava datan analytiikka yhdistettynä älykkääseen automaatioon luovat kilpailuetua edelläkävijöille. Tämän vuoksi toimittajilta vaaditaan yhä enemmän osaamista muuttaa tiedonvarastointiin keskittynyttä arkkitehtuuria palvelemaan liiketoiminnan tarpeita. Data täytyy saada virtaamaan ja tuottamaan lisäarvoa.

Jos vielä palataan Järvisen väitteeseen, rohkeutta vaaditaan erityisesti digialan toimittajilta. Uuteen on tartuttava rohkeasti ja yhä useammin digitalisaation on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti asiakkaiden liiketoiminnassa. Tarvitaan parempaa ja ymmärrettävämpää puhetta sekä näyttöjä, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeista. Vain siten toimittajat pystyvät auttamaan perinteisillä teollisuuden aloilla toimivia yrityksiä löytämään uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Kunnassa on pohjimmiltaan kysymys hyvinvointibisneksestä

Kunnassa on pohjimmiltaan kysymys kuntalaisten hyvinvointiin tähtäävien peruspalveluista. Niistä yksinkertasista asioista, joilla meidän jokaisen arkea autetaan tilanteen mukaan. Hampaat korjataan, lapset hoidetaan ja koulutetaan, tiet pidetään auki, ihmisiä kuskataan töihin ja harrastuksiin, sairaita autetaan ja heitä jotka eivät voi hyvin tuetaan parempaan. Kunnan tehtävä on luoda puitteet hyvään arkeen. 

Hyvinvointi on megatrendi. Palvelualan yritykset tarjoavat kasvavassa määrin tuotteita ja palveluita hyvinvointiin. Ne pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen pidemmälle meneviä ja henkilökohtaisemmin heidän tarpeisiinsa soveltuvia hyvinvointia edistäviä palveluja. Markkina kasvaa valtavasti ja valtiokin hakentaa alustoja, joilla yrityksille voidaan luoda uusia markkinoita tällä alalla. Meidän jokaisen on hyvä kuitenkin sisäistää, että sillä alalla eräillä toimijoilla on jo pitkä etumatka. Nimittäin meidän kaikkien yhteisesti rahoittamilla kunnilla. Kuntien omaa tarjontaa on jo pitkään kilpailutettu yritysten kanssa ja jatkossa markkinoita avataan palveluyrityksille entisestään.

Markkinointi ja mainonta kirjoitti 2009, että "lama palauttaa hyvinvointibisneksen luksuksesta perushyvinvoinnin vaalimiseen". Vuoden 2016 lopussa kuulimme, että taantuma on taittumassa ja ollaan lähdössä hitaan kasvun tielle. Samaan aikaan markkina on merkittävästi muuttumassa, kun mm. sote-palveluiden valinnan vapaudella perushyvinvoinnin palveluiden markkinaa avataan entisestään yrityksille. Hallitus ja eduskunta lainsäädännöllään rakentaa säännöt, mutta kunnat ovat jatkossa entistä enemmän kilpailemassa erillaisten palveluiden tarjonnassa yksityisen sektorin kanssa.

Kunnat ovat syvällä hyvinvointibisneksessä

Kunnat ovat syvällä hyvinvointibsineksessä ja jatkossa kilpailu kiihtyy. Olen työurallani ollut sparraamassa mm. yksityisiä terveydenhuollon palveluntarjoajia ja kuntia heidän palvelutarjonnan kehittämisessä. Erityisesti olen osallistunut uusien digitaalisten palveluiden, asiakaskokemuksen ja viestinnän kehittämiseen. Kokemuksesta voisi sanoa, että yksityinen sektori on tänä päivänä määrittänyt palvelutason standardin, johon jatkossa julkisen sektorin tarjoamia palveluita tullaan vertaamaan. Yritysten etu on ollut kapea ja erikoistunut kärki, jolla ne palveluitaan pystyvät tehokkaasti tarjoamaan. Päätökset siitä miten julkinen sektori reagoi muuttuneeseen tilanteeseen tehdään tänään pitkälti valtuustoissa. Jatkossa maakuntahallinnolla ja niissä toimivilla poliitikoilla tulee olemaan entistä isompi rooli, kun noin puolet kuntien rahankäytöstä ja henkilöstöstä siirtyy Soten mukana maakuntatasolta johdetuksi

Seuraavat valtuustot tulevat tekemään päätöksiä siitä millaiseksi muutosten jälkeen ikään kuin uudelleen muotoutuvat kuntaorganisaatiot tulevat palvelutarjontaansa kehittämään. Hyvinvointitehtävä ja siihen liittyvä bisnes ei tule poistumaan. Kunnille määrittyy uudenlainen rooli, mutta perustehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin rakentamisessa ei tule muuttumaan. Kysymys siitä miten muutos hyödynnetään ja miten palvelutarjontaa kehitetään jatkossa terävämmäksi on itseasiassa entistä polttavampi. Miten kunnan palveluiden asiakaskokemus vertautuu yritysten tarjontaan ja miten digitaaliset palvelukanavat ja kuntalaisia koskeva olemassa oleva tieto hyödynnetään niin, että lopputuloksena syntyy paremmin kuntalaisten tarpeisiin vastaavia palveluita? 

Kunnat eivät elä kuplassa

Kuntapalveluiden uudelleen pohdinnassa yksi mahdollisuus piilee uudenlaisissa liiketoimintamalleissa. Näihin syntyviin mahdollisuuksiin kunnissa tulisi entistä voimakkaammin tarttua. Kierto- ja jakamistalous, palvelutarjonnan digitalisoituminen ja työsuhteiden uudelleen määrittyminen vaikuttavat jo nyt. Kirjastoissa tehdään e-lainoja ja työpajoissa koulutetaan 3d-printtausta, jatkossa saatamme maksaa kuukausihintaa kaikesta liikkumisestamme tapahtui se sitten palveluna tarjottavina pyörinä, metrolla, junilla, busseilla tai taksikyydeillä. Kunnat ovat tarjonnallaan ja toiminnallaan suoraan sidoksissa talouden ja liiketoiminnan uuteen kehitykseen ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä. Jatkossa eurojen rinnalla nähdään entistä reaaliaikaisemmin kunnan asukkaiden hyvinvointia ja palvelujen laatua mittaavia indeksejä.

Tärkeintä on se, että kunnan päätöksenteossa ymmärretään, että kunnat eivät elä kuplassa. Sidos muuttuviin markkinoihin, uusiin palvelumalleihin ja kuluttajakäyttäytymiseen täytyy olla kunnan toiminnan ja toiminnan mittaamisen keskiössä. Tämän avulla kunta voi menestyä jatkossakin perustehtävässään ja sen tuloksista voidaan ulosmitata kuntalaisten hyvinvointia.

Tason nosto ja itsensä keksiminen uudelleen

Itsensä uudelleen keksiminen. Se tarkoittaa sitä, että haluaa asettaa itselleen uudenlaisia tavoitteita, haluaa haastaa itseään uuden asian parissa tai tekemiseen tulee niin merkittävä uusi oivallus, että se muovaa tapaa olla ja tehdä työtä

Viimeisen 9 vuoden aikana työelämässä olen keksinyt itseni uudelleen 4 tai 5 kertaa. Nyt kun minulle alkoi jälleen, nyt jo vuoden jälkeen, hahmottua, että minun on jälleen reivattava kurssia, aloin miettiä, että tällä kertaa voisin hakea ärsykkeen ulkopuolelta.

Mistä sen tietää? Olen ollut kiitollisena asemassa työssä siinä mielessä, että olen ollut keskeisessä ja vastuullisessa roolissa yrityksessä. Asiat alkavat yleensä valjeta asiakkaiden kanssa työskennellessä. Asiat joista puhutaan ja joille haetaan ratkaisua ovat hyviä vihjeitä kehitystarpeesta. Minulle on aina ollut tärkeä pysyä kärryillä siitä mitä tuotteita tai palveluja käyttävät ihmiset ajattelevat niiden käytöstä ja miten niitä käytetään. Loppuasiakkaan asiakaskokemus, käyttötavat ja -tilanteet, sekä toteutettuja ratkaisuja työssään käyttävät ihmiset muodostavat heijastuspinnan, minkä kautta voi pohtia omaa ajatteluaa, tekemistä ja käsistä maailmalle lähteviä lopputuotteita..

Minulle ehdottomasti suurimmat ajatukset tekemisen, palvelutarjonnan tai toimintatapojen muuttamisessa on lähtenyt suoraan asiakkailta. Näin on käynyt, kun olemme alkaneet tarjota asiakkaille työkaluja, joilla he voivat hyödyntää palvelujen suunnittelussa, sparranneet heitä uusiin liiketoimitamalleihin tai alkaneet järjestää asiakkaillemme webinaarimuotoisia katsauksia digialan suuntiin. Asiakkaiden kuuntelu ja niiden pienien matkalta mukaan tarttuvien vihjeiden pohdinta ja uudelleen järjestäminen ovat vieneet omaa tekemisistä ehdottomasti eniten eteenpäin.

Toisinaan näitä ajatuksia on hyvä vetää yhteen ja pohtia oman liiketoiminnan näkökulmasta. Mitä nämä ajatukset tarkoittavat omalle tekemiselle, miten omaa ajattelua pitäisi muuttaa, mikä on tärkeää ja missä on avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

Miltä se tuntuu? Asiakkailta mukaan tarttuvat vihjeet ja heidän kanssaan käyty keskustelu on hyvä purkaa auki. Ajatusten sparraaminen oman tiimin kanssa ja siitä sisäisestä keskustelusta saatavat konkreettiset askeleet ovat yksi tapa viedä asioita eteenpäin ja kohti käytäntöä. Joskus pystyy yllättämään itsensä ja alitajunnasta putkahtaa eteen valmis malli, joka on vietävissä tuotantoon.

Asiantuntijatyössä asiakkaan kanssa käytävällä vuorovaikutuksella, kuuntelemisella ja sisäisellä sparrauksella on merkittävä rooli tason nostossa. Oman tiimin kulttuuri pitää hioa sellaiseksi, että syntyvät edistysaskeleet ovat yhteistä pääomaa, joka nostaa kaikkien tasoa. 

Parhaimmillaan tämä johtaa siihen, että voi itse todeta kehittyvänsä ja kulkevansa kohti uutta parempaa asiantuntijuutta. Tilanteeseen, jossa voi todeta keksineensä itsensä uudelleen. Usein tämä muutos vaatii roolinkin muutosta, mutta pikatietä polulla objektista subjektiksi, asian hallitsevaksi asiantuntijaksi ei ole. 

Tason nostaminen. Olen omassa työssäni, sekä laatinut ohjelmamuotoisia kehitystavoitteita tiekartaksi kehittymisen mittaamiseen, että puurtanut seuraamalla pelkkiä mittareita. Usein tason nostaminen vaatii kuitenkin tiedostettujen kehitysvaiheiden läpikäyntiä, jossa voidaan vaiheittain todeta tehtyjen muutosten vaikutukset. Kun jokin osatavoite voidaan todeta käyttöön viedyksi, voidaan arvioida sen vaikutusta kokonaisuuteen. Muutoksen myötä syntynyt uusi toimintamalli voidaan hyväksyä käyttöön tai sitä voidaan muuttaa.

Pelkkien yksioikoisten mittareiden seuraaminen on johtanut omalla kohdalla mikrotason twiikkaukseen kokonaisuuden kehittämisen sijaan. Toki mittareidenkin pitää jokaisen kehitystoimen kohdalla värähtää, mutta tason nostossa kyse on myös tehtävän työn merkityksen ymmärtämisestä ja tavoitteiden kommunikoitavuudesta. Kokonaisuudessa tason nostamisen pitää olla niin ilmeistä, että kaikki osalliset pystyvät sen toteamaan ilman mittareitakin. Se tarkoittaa sitä, että uusi tavoite on ymmärretty, kommunikoitu ja ihmiset ovat lähteneet seuraamaan sitä. Vasta tällöin kehitystyön tuottama lisäarvo viety täyteen mittaansa. Millaista sellainen kehittyminen olisi, että asiayhteyksiä ei ymmärretä, mutta tulokset näyttävät hyvältä?