Asiakkaiden rohkeus panostaa digiin lähtee aina toimittajasta
Suomalaisten yritysten rohkeus panostaa digitaalisiin kanaviin ja digitalisaation mahdollisuuksia loistaa poissa olollaan, lausui Googlen Antti Järvinen eilisessä Hesarissa (HS 11.1.2017). Olen tunnistanut saman työssäni, vaikeutena saada vietyä ilmiselvästi liiketoimintaa tehostavia ja yrityksessä syntyneitä ideoita kaupallistavia käytäntöön. Kirjasin ajatuksia siitä mistä tämä voisi johtua.
Ihan ensimmäiseksi tulee katsoa peiliin. Digialan toimittajat eivät varmastikaan ole onnistuneet kuvaamaan investointien tarjoamia hyötyjä riittävän selkeästi. Ymmärretäänkö asiakkaan liiketoimintaa riittävästi, että pystytään tarjoamaan heidän ongelmiinsa varmasti toimivia ratkaisuja? Arvaaminen ei auta, vaan pitää pyrkiä ymmärtämään. Uusien liiketoiminta- ja palvelumallien osalta tosin digialalta saattaa löytyä parempi osaaminen.
Mobiilikäyttäjien määrä kertoo onko yrityksellä syytä huoleen
Yrityksiä soimataan siitä, että ne eivät panosta digiin. Asiakaskäyttäytyminen siirtyy kokoajan vahvemmin digitaalisiin kanaviin ja yhä nopeammin uusiin kanaviin sen sisällä. Asiakkaat vain ovat liian nopeita. Huono tekosyy. Todennäköisesti se, että yrityksen liikenteestä yli 50% tulee mobiilin kautta on ensimmäinen signaali, joka saa toimintaa aikaiseksi. Ja se hetki on about nyt. Ja jos ei ole, yrityksessä on itseasiassa vielä enemmän syytä huoleen. Tarkistapa oman yrityksesi tilanne, kuinka moni asiakkaista käyttää verkkopalveluita mobiilisti?
Jokainen meistä on ollut osallisena keskusteluissa, joissa itse tai joku läheisemme ihmettelee miksi aukioloaikaa ei löydy tai miksi jotain asiakkuuteen vaikuttavaa toimintaa tai asiointiprosessin vaihetta ei voi toteuttaa digitaalisissa kanavissa, vaikka se on jo asiakkaan oletus. Kuluttajien verkon käyttöön liittyvät arkea helpottavat haaveet ja vavahduttavat unelmat toteutuvat vielä huonosti. Eipä silti, ei bisnespuolenkaan järjestelmien käytössä ilakoida, vaan pikemminkin pidätellään tunteita, tämän tietää jokainen matkalaskuja tai muita taloushallinnon järjestelmiä käyttänyt.
Rohkeuden puute johtuu pelosta
Vuosikymmenen saimme seurata Nokian menestystarinaa, ilmeisesti kuitenkaan ymmärtämättä missä yritys todella onnistui. Ja oikeastaan juuri Internetin aiheuttama kuluttajakäyttäytymisen muutos kaatoi senkin menestystarinan. Onko tämä aiheuttanut piilevää pelkoa digiin yrityskentässä?
Ja jos katsotaan kokonaisuutta, ehkä koko taantuman takana on tämä kulttuurinen muutos, jonka sisäistäminen ja tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on kestänyt meille suomalaisille liian kauan. Olemme menestyneet verkkojen ja Internetin saatavuuteen keskittyneen teknologian kehityksessä, mutta olemme epäonnistuneet kehittämään verkkoa hyödyntäviä palveluja ja niitä hyödyntävää liiketoimintaa. Kuluttajatasolla kuitenkin tapahtuu se liiketoimintaan eniten vaikuttava liikehdintä.
Kaikki on toisaalta vasta alussa. Internet tuli arkeemme vain 20 vuotta sitten. Autoteollisuudella kesti 100 vuotta keksiä ohjauspyörä, joten ei vielä olla paniikissa. Mikäli yrityksen liiketoiminta ei vielä ole pohjautunut digitaalisiin kanaviin se tarvitsee kumppanin uuden liiketoiminnan rakentamiseen.
Seuraava murros tapahtuu perinteisillä teollisuuden aloilla
Helposti voisi väittää, että väestörakenne on vaikuttanut suomalaisten yritysten nopeuteen siirtyä hyödyntämään digitaalisten työkalujen käyttöä. Samaan aikaan kun IT-ala vihdoin alkaa toipua kuplan aiheuttamasta krapulasta avautuu mahdollisuus, kun liiketoimintajohto ja johtoryhmä taso yrityksissä on hiljalleen nuorentumassa. Näidenkin tekijöiden myötä on aina vain selvempää, että seuraava iso murros tapahtuu perinteisillä teollisuuden aloilla. Seuraavalle sukupolvelle, kasarin lapsille, lähtökohta on digissä.
Tämä näkyy muun muassa siinä, että datan hyödyntäminen liiketoiminnan johtamisessa on useimpien liiketoimintojen kehittämisen lähtökohta. Kilpailuvaltiksi on kehittynyt yritysten kyky hyödyntää dataa. Tiedolla johtaminen ja yhä reaaliaikaisemmin bisnekseen vaikuttava datan analytiikka yhdistettynä älykkääseen automaatioon luovat kilpailuetua edelläkävijöille. Tämän vuoksi toimittajilta vaaditaan yhä enemmän osaamista muuttaa tiedonvarastointiin keskittynyttä arkkitehtuuria palvelemaan liiketoiminnan tarpeita. Data täytyy saada virtaamaan ja tuottamaan lisäarvoa.
Jos vielä palataan Järvisen väitteeseen, rohkeutta vaaditaan erityisesti digialan toimittajilta. Uuteen on tartuttava rohkeasti ja yhä useammin digitalisaation on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti asiakkaiden liiketoiminnassa. Tarvitaan parempaa ja ymmärrettävämpää puhetta sekä näyttöjä, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeista. Vain siten toimittajat pystyvät auttamaan perinteisillä teollisuuden aloilla toimivia yrityksiä löytämään uudet liiketoimintamahdollisuudet.
